Osaamiskeskuksen yrityskysely Järvi-Suomen suuralueyhteistyöstä

Kesäkuun lopulla osaamiskeskus käynnisti yrityskyselyn koskien suuralueyhteistyötä Järvi-Suomessa erityisesti kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin näkökulmasta. Kysely sulkeutui 27.7. ja ensimmäinen raportti tuloksista julkaistiin 3.8. 2007. Kommentoin tässä artikkelissa kyselyn alustavia tuloksia.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Yritysten yhteistyötä verkostoituneena liiketoimintana on suuralueella huolestuttavan vähän. Suuralueen laajuista toimintaa synnyttävät lähinnä eräät yritykset, joiden toiminta-alue on yhtä maakuntaa laajempi. Tällainen laaja-alaisemmin Järvi-Suomeen tukeutuva liiketoiminta on toki lisääntymään päin. Maantieteellisesti laajalla alueella toimivan yrityksen menestystekijöitä voivat olla laaja asiakasrajapinta erikoistuneiden tuotteiden markkinoinnissa ja kyky hyödyntää matkailullisia resursseja asiakkaan hyödyksi omaan erikoisosaamisen perustuen. Tällaisia laajempia liiketoiminnallisia yksiköitä voisivat toki olla myös tiiviit yritysverkostot, jos sellaisia saataisiin synnytettyä.

The Thousand Lakes -hankeyhteistyön päätyttyä alueella ollaan uudessa tilanteessa strategisen suuralueyhteistyön osalta. Osana alueellista strategiatyötä pyritään tukemaan yritysten yhteistyötä ja markkinointiponnistuksia. Suualuepohjaisia strategisia aloitteita ovat mm. tapahtumamatkailun kehittämishanke (tai -ohjelma) East Side Story ja Saimaan-Pielisen maailmanperintöhanke. Näiden hankkeiden kautta kohderyhmään kuuluvat yritykset voivat saada tukea tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä myyntiin.

 

Kysely koski kuitenkin ensisijaisesti "suuralueorganisaatiota" – tarvetta sellaiselle ja sen tehtävää. Kysymystä lähestyttiin kartoittamalla yritysten ulkomaan myyntitoimenpiteitä, kiinnostusta yhteismarkkinointiin sekä toiveita suuralueyhteistyön kehittämisen suhteen. Alustavat tulokset on julkistettu sellaisenaan (http://innovaatiokeskus.com/oske.html), joten vastauksia ei tässä esitellä kovin laajasti.

 

 

Internetiin ja verkostoitumiseen luotetaan

 

Yritysten kansainvälinen liiketoiminta näyttää kyselyn perusteella olevan laajaa ja monipuolista. Erityisesti vastauksissa painottui usko suorien myyntikanavien käyttöön: omat internet-sivut tuovat myynnistä huomattavan osan. "Henkilökohtaisten kontaktien" kautta tulee myös paljon myyntiä. Portaalien ja yhteismarkkinoinnin kautta tulevia varauksia on verraten vähän. Yhteismarkkinoinnin huono näkyvyys voi olla tähän yksi syy, mutta osaltaan voi olla niin, että varausjärjestelmien puuttuessa, alkuperäinen tiedonlähde ei tule ilmi varaustilanteessa (asiakas on hakenut yritystä koskevan tiedon portaalista ja ottanut yhteyttä suoraan yritykseen tehdäkseen varauksen). Yritykset luottavat vahvasti osaamiseensa tuotteidensa, niiden laadun ja kielitaidon osalta. Kriittisimmin yritykset suhtautuivat kotisivuihinsa ja markkinointimateriaaliin yleensä. Yrityksen kannalta tärkeinä kehittämisalueina nähtiin sähköisen kaupankäynnin kehittäminen, verkostoyhteistyön kehittäminen sekä tuotteiden elämyksellisyyden lisääminen. On tärkeää huomata, että yrityksissä on nyt tiedostettu liiketoimintaverkostojen merkitys ja sähköinen jakelukanavan korostunut merkitys asiakaskontaktien luomisessa. Erilaisista yhteismarkkinointitoimenpiteistä yrityksiä ylivoimaisesti eniten kiinnostaa näkyvyys internetissä (83,2 %) siten että asiakkaille esitellään ohjelmapalveluja ja majoitusmahdollisuuksia yhdessä.

 

Suuralueyhteistyön uusi konsepti hakusessa?

 

Vastausten perusteella näyttää siltä, että yritykset kokevat markkinointiorientoituneen suuralueyhteistyön olevan kovin kaukana omista liiketaloudellisista intresseistään. Toteutetut toimenpiteet saavat kritiikkiä tehottomuudesta ja tuloksettomuudesta, johon ovat osaltaan vaikuttaneet epäselvät ja ristiriitaiset tavoitteet. Kriitikkojen mielestä toiminta on ollut epätasapuolista näkyvyyden ja markkinointipanostusten osalta. Toisaalta yrittäjät uskovat, että todellista näkyvyyttä vastapainoksi esimerkiksi Lapin markkinoinnille voidaan saavuttaa vain suuralueyhteistyön kautta. Yhteistyö nähdään myös keinona hyödyntää resursseja ja asiantuntijuutta tehokkaalla tavalla. Jatkotutkimus paljastaa toivottavasti, jakautuvatko vastaajat yhteistyön puoltajiin ja vastustajiin vai myöntävätkö kriitikotkin suuralueyhteistyön potentiaaliset hyödyt.

 

Enemmistö vastaajista (53 %) on sitä mieltä, että suuralueyhteistyöhön on etsittävä uusia malleja esimerkiksi yrityspohjalta organisoidun yhteenliittymän muodossa. Merkittävä osa yrityksistä (43 %) näkee mahdollisuuksia Saimaan Matkailun organisoimiseksi uuden toimintamallin mukaiseksi toimijaksi. Kysymys toimintamallista jäi kyselyssä hyvin avoimeksi. Suuralueorganisaation tehtävinä nähtiin myynnin ja markkinoinnin lisäksi verkostojen kehittäminen, varausjärjestelmien kehittäminen sekä Järvi-Suomen kokonaisvaltainen brändääminen sekä ulko- että kotimaan markkinoille.

 

Näyttää siltä, että usko markkinointipainotteiseen suuralueyhteistyöhön horjuu. Yritysten odotukset kohdistuvat organisaatioon, joka kehittäisi tuotestrategiaa ja jakelua sähköisen kanavan kautta. Jotta suuralueorganisaatio vastaisi yritysten toiveisiin ja koettuihin tarpeisiin, pitäisi määrätietoisesti siirtyä markkinointifokuksesta kokonaisvaltaiseen sähköisenliiketoiminnan fokukseen. Organisaatiolta odotetaan liiketoiminnallista otetta, tulosvastuullisuutta, läpinäkyvyyttä ja tasapuolisuutta.

 

Pellervo Kokkonen