Yksi maailman johtavista matkailukonsulteista ja pitkäaikainen hyvä yhteistyökumppanimme Anna Pollock (CEO, Desticorp, UK) summasi matkailun ja elämystuotannon klusterin strategiaryhmässä matkailun muutoksen megatrendejä.  Taloudellinen muutos, vihreä aalto ja nettimaailma ovat asioita, jotka tulevat heiluttelemaan matkailuelinkeinoa tulevina vuosina.

Matkailuteollisuus on laman myötä suistunut epävarmuuden aikaan, jossa varsin harva uskaltaa esittää ennusteita tulevaisuudesta. Optimistit, joita on vähemmistö, uskovat matkailutalouden ponnahtavan lamasta erityisesti uusien kasvavien markkinoiden (Aasia, Itä-Eurooppa) kysynnän avulla. Kiinassa ja Intiassa onkin valtava potentiaali, mutta asiantuntijoiden mielipiteet menevät ristiin siinä, mitä uusi kysyntä merkitsee ja miten se kohdentuu.

On todennäköistä, että ikoniset matkakohteet kuten Rooma, Pariisi, Lontoo ja Venetsia tulevat tukehtumaan intialaisiin ja kiinalaisiin turisteihin, jotka haluavat nähdä vain ja ainoastaan kohteet, joihin jotka tulevat nyt heidän saatavilleen.  Tämä aiheuttaa hintapaineita ruuhkautuvissa kohteissa, mutta on myös selvää, että niihin matkustavat etsiä pikemminkin hyvää hinta-laatusuhdetta kuin laatutuotetta.  Nämä ovat myös tuotteita, jotka myydään perinteisten jakelukanavien, ei netin, kautta. Perinteisissä kohteissa laadun, viihtyvyys ja vetovoiman säilyttäminen tulee olemaan haaste yritysten katteiden pienentyessä entisestään.

Uusien markkinoiden ”täällä-täytyy-käydä”-lista on lyhyt ja Suomi ei varmastikaan kuulu sille listalle. Suomen mahdollisuus on pikemminkin perinteisessä markkinassa Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Oletettavasti niissä asiakkaat etsivät laatua ja uudenlaisia kokemuksia ja massojen paine ajaa laatutietoisia asiakkaita pois vanhoista matkakohteista. Perinteiset markkinat ovat muuttuneet niin, että asiakkaat yhä enemmän arvostavat siisteyttä, turvallisuutta, puhdasta luontoa, maisemia ja ympäristöä ja hakee uudenlaisia kokemuksia, mitä Suomen elämystalouden osaamista vahvistamalla meillä on hyvät mahdollisuudet tarjota. Erittäin tärkeä ä on myös puhutella nuorempaa sukupolvea. Sen tavoittaminen on vaikeampaa, mutta panostamalla yhteisöjen synnyttämiseen mobiilimaailmassa Suomi voisi puhutella syntyviä uusia ’heimoja’.

Tutkimukset Australiassa ja Uudessa Seelannissa ovat osoittaneet, että nykymaailmassa reppumatkailu heijastaa enemmän elämäntapavalintaa kuin henkilön sosioekonomista asemaa. Niinpä reppumatkaajat ovat nykyään valmiita käyttämään suuria summia, ohjelmapalveluihin jos uskovat kokevansa todella ainutlaatuisia elämyksiä. Toisin kuin Uudessa Seelannissa Suomessa tällainen ’high-end’ ohjelmapalvelumarkkina on rajoittunut vain yrityssegmenttiin ja voi olla että riittävän kiinnostavaa tarjontaa ei vielä edes ole. Suomeen maabrandin Cool-imago on kuitenkin vaalimisen arvoinen.

Pollockin mukaan, ei ole myöskään epälystäkään etteikö ‘vihreä aalto’ iskisi matkailuun tavalla, joka kyseenalaistaa useimmat tämänhetkiset toimintamallit. Ennustettu matkailun kasvu nielee käsittämättömät määrät resursseja ja merkitsee valtavaa hiilijalanjälkeä. Nykyisillä päästörajoitustavoitteilla matkailun kasvu pelkästään Isossa Britanniassa tarkoittaa, ettei  matkailun kasvaessa päästöt muilla toimialoilla eivät saisi kasvaa lainkaan! ’Vihreä aalto’ ei vielä näy matkailussa, mutta maailman johtavat brändit ovat jo täyttä päätä rakentamassa itselleen vihreää imagoa, koska näkevät sen ainoana keinoa säilyttää bisneksensä seuraavien viiden vuoden aikana.

Asiakkaita voimaannuttava teknologia on myös megatrendi, johon matkailuelinkeino ei juurikaan ole ennättänyt reagoida – onpa ollut haluton kuulemaan ja tekemään johtopäätöksiä. Aivan viime vuosina on tapahtunut dramaattinen muutos, jonka seurauksena teknologia on kaikkien ulottuvilla ja käytännöllisesti katsoen ilmaista. Kun vielä pari vuotta sitten tietojärjestelämhankkeissa puhuttiin satojen tuhansien eurojen budjeteista, nyt kuka tahansa voi markkinoida ja myydä sadoille tuhansille asiakkaille käyttämällä vapaasti saatavilla olevia työkalua ilmaiseksi tai täysin marginaalisin kustannuksin. Asiakkaat määrittelevät jo nyt itse tuotteen, kytkeytyvät käyttäjäyhteisöihin ja kommunikoivat paikallisten asukkaiden kanssa. Matkailuyritysten on pakko mennä mukaan näihin yhteisöihin, jotka määrittelevät tuotteen yhä useammin sisältöjen ja sosiaalisten verkostojen – ei hinnan perusteella perinteisten jakelukanavien kautta. Suomen etuna on selkeästi erottuva ja vahva oma identiteetti. Heikkoutena on kielimuuri ja hitaus kommunikoida suomalaisuutta ulkomaalaisille. Teknologian ja infrastruktuurien sijasta panostukset tulisi suunnata ihmisten välisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen kaikilla tasoilla.  Teknologia voi auttaa siinä tarjoamalla vetovoimaisia alustoja, joilla käyttäjät voivat kohdata ja vaihtaa kokemuksiaan .

Ehkäpä tulevaisuudessa Suomeen tuleva matkailja on kiinalainen ylempään keskiluokkaan kuuluva henkilö, joka on tutustunut Suomeen verkkoyhteisöissä ja saanut sieltä suomalaisia ystäviä ja vinkkejä asioista, joita Suomessa kannattaa kokea. Hän kokoaa mielipidejohtajana mobiiliyhteisöstä ystävänsä mukaan tapaamiseen Suomessa erämaaelämysten parissa.  Hän ja hänen ystävänsä valitsevat vain tuotteita, joiden he tietävät olevan ekologisia ja vastuullisesti tuotettuja.