Enter-konferenssi oli tänä vuonna onnistunut keräämään ajan hermolla olevia asiantuntijoita kertomaan markkinatutkimuksien valossa netin käytön trendeistä matkailutiedon haun ja tuotteiden sähköisen kaupan näkökulmasta. 

Odotetuimpia esityksiä oli Rebecca Jennings Forrester research-yrityksestä. Forrester on maailman johtavia konsultteja ja markkinatutkimuslaitoksia. Heidän tutkimustensa vahvistavat internetin merkittävän roolin. Euroopan maista 50-70 % internetin käyttäjistä hakee matkailutietoa netistä. Googlen käsitys (Andrew Pozniak) on, että maakohtaista matkailutieto hakemista 67 % hakee sitä netistä. Muita edelleen tärkeitä tiedonlähteitä ovat matkatoimistot ja tuttavat ja sukulaiset. Netin matkailutietoa haetaan erityisesti hakukoneiden, matkatoimistojen ja lentoyhtiöiden verkkopalvelujen kautta. Hakukonemaailmakin muuttuu: hakujen määrässä YouTube on jo ohittanut useimmat varsinaiset hakukoneen ja lähestyy Googlea. Uutena ilmiönä jo 20 % hakee tietoa arviointipalveluista (esim. Tripadvisor). 

Mikä ero on hypetyksellä ja aidolla käyttäjälähtöisellä ilmiöllä? No tietenkin, se että käyttäjämäärät eivät valehtele. Netin yhteisöllistä mediaa on jo koetettu kuitata ohimeneväksi ilmiöksi. Riippuu aika paljon näkökulmasta, mitä tällä tarkoitetaan. Hypetyksestä puhuvat tarkoittanevat sitä, keskustelu asiasta vaimenee ja huomio siirtyy enemmän muihin asioihin. Yrittäjän on kuitenkin turha uskotella itselleen, että tämä tarkoittaisi, ettei verkkoyhteisöjä tarvitse ottaa huomioon.Yhteisöllinen verkkomedia on tullut jäädäkseen.

Erityisesti suurilla kielialueilla (päämarkkinoilla) vuorovaikutteiset verkkopalvelut lisäävät nopeasti suosiotaan. Forresterin löydös on myös, että uusia verkkopalveluja käyttävät erittäin kiinnostavat asiakkaat: korkeasti koulutetut ja varakkaat ihmiset. Verkkoyhteisöjen suosiota ruokkii Google, jonka hausta ihmiset usein ensisijaisesti ohjautuvat verkkoyhteisöjen palveluihin. Tämän seurauksena internetin kokonaiskasvun ollessa 11 % luokkaa, yhteisöllisten medioiden kasvu on ollut 25 % vuodessa. Merkitys matkailumarkkinoinnin näkökulmasta on siis pikemminkin nopeasti kasvamassa kuin vähenemässä.

Sen lisäksi, että käyttäjät ohjautuvat entistä enemmän sosiaalisen median sovelluksiin netissä, myös suhtautuminen verkkopalvelujen sisältöön on mielenkiintoista: kuluttajat luottavat ylivoimaisesti eniten toisten käyttäjien tuottamaan sisältöön. Yritysten ja matkakohteiden tuottama ”virallinen” informaatio ei pysty kilpailemaan lukijoiden luottamuksesta. Näyttää siltä, että nykyajan kuluttaja hylkii markkinointiviestejä. Ainoa poikkeus tähän trendiin ovat todella tunnetut (matkailu)brandit. 

Kuluttajat ovat siis ottaneet aktiivisen rooli sekä tiedon käyttäjinä että sen tuottajina. Mitä tämä merkitsee yrityksille? Ensisijaisesti sitä, että maineenhallinta netissä on todella tärkeää. Jos kuluttajat eivät pidä jostain, he ilmoittavat sen erittäin herkästi netissä julkaisemalla kuvia, videoita ja kommentteja. Negatiiviset viestit leviävät nopeasti sadoille tuhansille lukijoille.