Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen valoi uskoa matkailutoimijoihin värikkäällä puheellaan Työ- ja elinkeinoministeriön matkailun ajankohtaisseminaarissa Helsingissä 9.6.2009. Ministeri uskalsi lupailla matkailuyrittäjille uusia rahoitusinstrumentteja ja verokevennyksiä, jos nämä lähtevät aktiivisesti kehittämään toimintaansa.

Tutkimus- ja kehityskulujen verovähennysoikeus olisi kaivattu uudistus paitsi matkailussa, myös kaikessa muussa liiketoiminnassa. Kuitenkin erityisesti pienyritysvaltaiset alat kuten matkailu kärsivät siitä, ettei pienten yritysten budjetti anna varaa osallistua esimerkiksi yliopistojen matkailututkimukseen - ei edes silloin, kun tutkimustulokset olisivat suoraan hyödynnettävissä liiketoiminnassa.

Yliopiston kolmannen tehtävän kannalta tutkimus- ja kehityskulujen verovähennysoikeus olisi merkittävä parannus entiseen. Useimmat matkailututkimuksen rahoittajat vaativat, että hankkeissa on myös yritysrahaa. Vaikka yritysten rahoitusosuudet ovat pieniä, pientenkin osuuksien hankkiminen on joskus ylivoimaisen vaikeaa.

Toisaalta yritysrahoituksen jakaminen useamman yrityksen harteille pirstaloi hankkeiden tavoitteita. Jokainen rahoittaja haluaa myös itseään hyödyttäviä tuloksia ja näin tutkijat joutuvat valikoimaan akateemisesti mielenkiintoisten ja yksittäistä yritystä palvelevien tutkimusalueiden välillä.

Uutta voimaa käyttäjälähtöisestä innovoinnista

Jos matkailuyrityksillä menee huonosti, niillä ei ole varaa panostaa tutkimukseen ja kehitykseen, vaikka kulut voisikin vähentää verotuksessa. Siksi hallitus etsii aktiivisesti keinoja nostaa Suomi ja matkailukenttä nopeasti laman kurimuksesta. Matkailun kansantaloudellinen merkitys on jo nyt kasvamassa, mutta silti ministeriössä odotetaan, että matkailuyrittäjät verkottuisivat ja investoisivat entistä enemmän, jos siihen suinkin on varaa.

Myös ministeri Mauri Pekkarinen korosti avauspuheessaan yhteistyötä, mutta sen lisäksi hän painotti käyttäjälähtöistä innovointia. Ehkä yhteistyö ja käyttäjälähtöisyys ovat niitä tekijöitä, joiden kautta kansainväliseen matkailuun ennustettu kahden prosentin kasvu voi realisoitua myös Suomessa.

Matkailuliiketoimintaa asiakkaan ehdoilla

Käyttäjälähtöisyys tai asiakasorientoitunut innovointi eivät silti riitä, jos markkinointi ontuu. Matkailutuote ei välttämättä myy, vaikka sen kehityksessä kuunneltaisiin asiakasta. Ilman markkinointia hyvätkin tuotteet jäävät unholaan, ja siksi mielestäni pitäisi puhua asiakas- tai käyttäjälähtöisestä liiketoiminnasta.

Asiakasorientoitunut liiketoiminta kuulisi asiakasta kaikissa liiketoiminnan vaiheissa. Matkailutuotteet kehitettäisiin palautteen ja käyttäjäkokemusten perusteella - joskus jopa käyttäjien toimesta - mutta myös markkinointi tehtäisiin siellä, missä tulevat käyttäjät jo ovat aktiivisia.

Internetmarkkinointia vailla tavoitetta

Olemme eCompetence Center Finlandissa törmänneet usein siihen, että yrittäjät ovat kyllä laatineet internetsivut, mutta niille ei ole asetettu minkäänlaista tavoitetta. (http://etourism.joensuu.fi/2009/04/kayttajatutkimuksella-ja-nettisivujen-suunnittelulla-on-merkitysta/) Tällaisessa passiivisessa markkinoinnissa luotetaan siihen, että asiakkaat löytävät tarjotut tuotteet ja palvelut.

Toki käyttäjät ovat aktiivisempia, jos ovat saaneet osallistua jollakin tapaa tuotekehitykseen. Silti vielä parempi tulos olisi saatavilla, jos myös markkinointia osattaisiin tehdä asiakkaiden ehdoilla.

Matkailijat ovat löytäneet tiensä sosiaalisen median yhteisöihin. Tietoa etsitään, jaetaan ja tuotetaan yhdessä muiden matkailusta kiinnostuneiden kanssa. Ne yritykset, jotka ottavat asiakkaansa huomioon jokaisessa liiketoiminnan vaiheessa, myös markkinoinnissa, voivat olla todellisia matkailuliiketoiminnan suunnannäyttäjiä. Niitä, joita ministeri Pekkarinen
peräänkuulutti nostamaan Suomen matkailun ansaitsemaansa arvoon.

Outi-Maaria Palo-oja

Kirjoittaja on matkailun internetmarkkinoinnin tutkija Joensuun yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksella