Suomella on kaikki edellytykset toimia innovaatio- ja palveluteollisuuden veturina.  Miksi näin ei ole? Mikä estää suomalaisia uskomasta siihen, että seuraava Google, Apple tai eBay syntyisivät isänmaan rajojen sisäpuolella Nokian kaveriksi, sen sijaan että ne syntyisivät rapakon takana?

Etelä-savolainen ICT infrastruktuuri lähtee tällä hetkellä Salmelinin 8.7. Saimaa Summit  -esityksessä tuottamasta ajatuksesta – toimitaan lokaalisti globaali näkökulma huomioiden. Tässä ajattelussa yhdistyy voimaantumisteorian mahdollistava toimintamalli. Mitkä ovat tämän toimintamallin mahdollisia esteitä?

Voimaantumisteorian näkökulmasta katsottuna päämäärän, uskomusten ja emootioiden tulee olla kunnossa, jotta yksilö voisi kokonaisvaltaisesti hyvin ja tuottaisi laadukkaita huippuinnovaatioita. Päämäärä onkin selkeä ja tahtoa kansakunnasta löytyy, mutta usko taitaa olla edelleen historian tapahtumien ansiosta puristuksessa. On helpompaa käyttäytyä vaatimattomasti kuin ottaa vastuuta veturina toimimisesta. Sehän saattaisi tarkoittaa, että voisi joutua syytetyksi jostain – vaikkapa onnistumisesta.

Menestyminen on paljon pelottavampi ilmiö kuin epäonnistuminen, koska jälkimmäinen on tuttu ja turvallinen. Ehkäpä uskon puute ja menestyksen pelko ovat ne kaksi asiaa, jotka estävät päämäärän saavuttamista. Mitä asialle voisi tehdä?

Saimaa Summit foorumilla 8.7. käsiteltiin Media ja Yhteiskunta -teemaa. EU komission neuvonantaja Bror Salmelin korosti puheenvuorossaan yhdessä tekemisen merkitystä uusien innovaatioiden luomisessa. Salmelinin puheenvuorossa korostui myös uudentyyppinen avoin johtajuus, johon kuuluu myös kansalaisten aktiivinen osallistuminen. Summitissa kuultiin myös Kansallisoopperaa edustaneen Sirkka Hämäläisen puheenvuoro asiantuntijuuden korostumisesta suomalaisessa kulttuurissa, jonka myötä tavallisen kansalaisen rooli jää monesti asiantuntijaroolien varjoon.

Toisin sanoen yhteisen tekemisen ja päättämisen – myös innovaatioiden osalta – asetelma on edelleen painottunut vahvasti asiantuntijuuden korostumiseen yhteiskunnassamme.  Voimaantumisteorian soveltaminen esimerkiksi julkishallinnossa mahdollistaisi kansalaisen (esimerkiksi palautteen antaja) muutoksen aktiiviseksi käyttäjäksi (innovaattori).

Voimaantumisteorian soveltaminen yksilö ja yhteisötasolla johtaa parhaimmillaan syttymisen kierteeseen, joka mahdollistaa onnistumisen kaikessa siinä, mikä asetetaan yhteiseksi päämääräksi. Asetammeko tänään yhteiseksi päämääräksi Etelä-Savossa synnytetyn lokaalin Living Lab palvelualustan, jota käytetään globaalisti?

 

Teksti Mariya Loginova

Kirjoittaja on Kulttuurikäytävä "Karelian" projektipäällikkö

ja Savonlinnan Seudun Osaamiskeskuksen projektikoordinattori