Minulla oli ilo osallistua TMOIPA  -projektin loppuseminaariin, jossa sain laajan katsauksen Pietarin kaupungin ja Leningradin oblastin innovaatiopalveluihin, joiden ensisijainen tarkoitus on tukea pk-yrityksiä.

Yllättävin havainto oli se, että Suomi on EU:n näkökulmasta yhteistyön edelläkävijä Venäjän suuntaan ja tieteelliset analyysit innovaatiotoiminnasta Venäjällä ovat syntyneet suomalais-venäläisessä lähialueyhteistyössä. Pääkumppanina on toiminut Lappeenrannan Teknillinen yliopisto, kaupungin kehitysyhtiö ja Lappeenranta Innovation, joka European-Russian InnoPartnershipin (ERIP:n) toimitusjohtajan näkökulmasta on ollut aktiivisin suomalainen kumppani. Johtuneeko tämä kenties lappeenrantalaisten matalasta kynnyksestä tehdä yhteistyötä Venäjän suuntaan?

Mihail Eschenko, joka vastaa Pietarin kaupungin innovaatiopolitiikasta toteaa, että yhteinen tahtotila lappeenrantalaisten kanssa on ollut hyvä ja yhteisymmärrystä on löytynyt yhteistyön jatkumiseen. Käytännössä venäläiset yritykset eivät tiedä valtion ja paikallisenhallinnon tukimahdollisuuksista kasvuprosesseihin, ja innovaatiotoiminta kokonaisuudessaan on vasta kehitysasteella.

Näin ollen se antaa mahdollisuuden myös muille suomalaisille kumppaneille, joita innovatiivinen käytäväyhteistyö kiinnostaa.  

Jälleen kerran häkellyin miten vähän Itä-Suomessa hyödynnetään metropolin läheisyyttä, joka avaa rajattomat mahdollisuudet kasvuun ja kehitykseen asiantuntijuuden avustuksella melko vähäisellä riskillä.  

Mariya Loginova

Kirjoittaja on Kulttuurimatkailukäytävä "Karelian" projektipäällikkö

ja Savonlinnan Seudun Osaamiskeskuksen projektikoordinaattori