Suomessa on viime aikoina julkistettu aina vain uusia matkailun sähköisiä kauppapaikkoja. Hankkeiden lukumäärän perusteella voisi kuvitella Suomen olevan matkailun sähköisen liiketoiminnan luvattu maa. Aivan näin ei välttämättä ole.

 

Näyttää siltä, että harva lanseerattavista järjestelmäistä pystyy saavuttamaan kannattavuuden edellyttämää kriittistä massaa. Niiden toteutusresurssit ovat aivan liian pienet tai kohdentuvat väärin, jotta uudet kauppapaikat voisivat tuottaa merkittävää lisäarvoa asiakkaalle. Lisäksi asiakkaalle niiden löytäminen on ylivoimaisen vaikeaa suppean kielivalikoiman ja olemattomien markkinointipanostusten vuoksi.

 

 

Koska emme elä Neuvostoliitossa, ympärillämme on paljon toimijoita, jotka kehittävät verkkopalveluja omasta näkökulmastaan. Tilannetta varausjärjestelmäportaalien suhteen voi jossain määrin verrata lentolippujen myyntiin: lipun samalle lennolle voi ostaa sadoista eri verkkopalveluista hyvin vaihtelevin hinnoin. Ei ole sellaista auktoriteettia, joka sanoisi, mihin kanavaan tarjonta pitää keskittää.

 

Portaali itsessään ei ole ratkaisu jakeluun.  Meillä on Suomessa maakunnallisia toimijoita, jotka toimivat paitsi omalla (liian pienellä) alueella, myös ovat siirtymässä kilpailutilanteeseen keskenään. Nämä järjestelmät ainakin MEKin toiveiden mukaan keskustelevat maaportaalin kanssa, jonka tulisi olla "portaalien portaali". Mitä tulee varausjärjestelmiin niin niitä on tullut ja mennyt jo jonkin aikaa. Nykyisellä kustannustasolla, mikään nykyinen varausjärjestelmä ei taida yltää kannattavuusrajalle. Odotettavissa on raaka pudotuspeli, josta muutamia todella toimivia kauppapaikkoja jää jäljelle. Maaportaalin tuleva rooli kauppapaikkana on lienee kaikille vielä suuri kysymysmerkki.

 

Puhdas varausjärjestelmäportaali tuottaa loppujen lopuksi kovin vähän lisäarvoa asiakkaalle - varausjärjestelmät eivät yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta tarjoa dynaamista paketointia. Hyödyt ovat siinä, että esim. mökeistä saa haluamallaan jaksolla helposti tarjonnan näkyviin ja voi ostaa varausjärjestelmästä sen sijaan että soittaisi myyntivirkailijalle. Ihan hyödyllisiä ominaisuuksia ja innostavat tietenkin tarjontanäkökulmasta, kun ihmistyövoimaa on mahdollista vähentää liikevaihdon kärsimättä.

 

On kuitenkin aivan selvää että sidos asiakkaaseen syntyy sisältöjen ja vuorovaikutuksen kautta ja siinä on vielä paljon kehittämistä. Ilman kykyä houkutella netin käyttäjiä omaan verkkopalveluun, varausjärjestelmä toimii vain niille asiakkaille, jotka ovat jo päättäneet tulla kohteeseen. Osallistuminen, vuorovaikutteisuus, rikas media ja monipuoliset dynaamiset sisällöt ovat keinoja, joilla suhdetta asiakkaaseen voi ylläpitää ja kehittää ja houkutella uusia käyttäjiä omaan palveluun. Tässä suhteessa nykyiset info-portaalit ja varausjärjestelmäportaalit ovat surkeita ja ajastaan jäljessä. Varausjärjestelmä pitää tietenkin olla ja senkin pystyttämisessä on työtä yllin kyllin, mutta jotenkin harmittaa, että meillä ollaan nyt jäljittelemällä tekemässä sitä, mihin muualla on jo menty 5-7 vuotta sitten. Miten me voimme kilpailla kv. markkinoilla, jos seuraamme koko ajan 5 vuotta muiden jäljessä?

 

Matkailun ja elämystuotannon klusteri jatkaa internet-markkinoinnin menetelmien benchmarkkausta ja testaamista ja välitämme tietoa hyvistä käytännöistä niille, jotka haluavat soveltaa niitä omassa liiketoiminnassaan.