Elukka Eskelinen Forum Viriumista summasi Mikkelissä 22.11. digitaalisen liiketoiminnan suuntaviivoja siinä elämystuotannon avaruudessa, johon uutta liiketoimintaa maailmalla syntyy. Maailman väestön enemmistölle elämystuotantoa eivät ole "Reiskan" järjestämät luontomatkat vaan facebookin ja youtuben maailmat.

Verkkoon syntyneelle sukupolvelle  netti on kuin sähkövirta aikaisemmille sukupolville. Tekeminen tärkeämpää kuin seuraaminen, mikä heijastuu TV:n suosion laskussa. Uusi sukupolvi on myös yksillöllistä, välttää sitoutumista, hakee riippumattomuus, mutta myös kokemusta ja aineettomia arvoja. Moraalinen kuluttaminen on tärkeää - yrityksen pitää toiminnallaan toteuttaa ja heijastaa niitä arvoja, joita se kenties väittää edustavansa. Yhteisöllinen luovuus on ennennäkemättömässä kurssissa, mistä todistaa yhteisöllisten interaktiivisten palvelujen suosio. Yritykset tarvitsevat palvelujaan kehittämään ihmisiä, jotka osaavat puhua ihmisille ja vedota heihin. Ei mikään erityinen suomalainen vahvuus. Monet hienot teknologiat ja palvelut on keksitty Suomessa, mutta joku muu on osannut viedä ne markkinoille.

 

 header4.jpg

Kuvalähde: Forum Virium

 

Liiketoiminnan dynaamiikka syntyy ensisijaisesti digitaalisten palvelualustojen kautta. Palvelualusta määrittelevät verkkoyhteisöt ja palvelut, jotka voivat olla täysin virtuaalisia tai osa täydennettyä todellisuutta - sähköisesti avustettu elämää fyysisessä maailmassa. Julksista ja kaupallisista palveluista ja toisaalta yhteistä muodostuu uusi ekosysteemi, jossa on opittava toimimaan. Geneeristen eli yleiskäyttöisen palvelualustojen kuten facebookin ja youtuben lisäksi on syntymässä erikoistuneita palvelualustoja esimerkiksi terveydenhuollon, koulun, liikenteen jne. käyttöön. Alustojen käyttöönotto on valtava suunnittelutehtävä: miten luoda alustoja ja käyttöliittymiä, jotka ihmiset ovat valmiit hyväksymään ja joita ei pelätä. Alustojen kehitys on yritysten kannalta sikäli haastavaa, että käyttöön hyväksytystä alustasta tulee usein de facto standardi, jonka ulkopuolella ei juurikaan ole elämää.

 

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Sisällöntuotannolla ja merkitysten luomisella ja viestimisellä on uudessa todellisuudessa keskeinen rooli. Tarinankertojilla on kasvavat työmarkkinat, kun yhä suurempi osa viestinnän sisällöistä on välttämätöntä pukea ihmisläheiseen asuun. Sisältö on teknologian ja liiketoiminmallien ohella keskeinen tuotannontekijä uudessa digitaalisessa taloudessa. Uuden ajan huippuasiantuntijoita ovat palvelumuotoilijat ja konseptisuunnittelijat, jotka toimivat living lab-tyyppisissä "tosielämän testilaboratorioissa.

 

Missä menee matkailu? Ovatko liian monet matkailuyritykset tuotantomoodissa, missä mekaanisesti tuotetaan palveluja ja myydään kapealaisten jakelukanavien kautta? Onko aivan liian harva matkailun ammattimainen viestinnällisessä vuorovaikutussuhteessa suhteessa nykyisiin ja potentiaalisiin asiakkaisiin. Onko sisällön tuottaminen aina ulkoistettua toimintaa, josta ei kaiken lisäksi haluta edes maksaa ulkopuoliselle ammattilaiselle? Onko todellakin niin vaikeaa itse kertoa omista palveluista ja siitä mitä haluaa asikkailleen tarjota? Jos näin on, pitäisikö yritysten todellakin jatkossa alkaa palkata tarinankertojia kassakoneen vartijoiden sijaan?