Crowdsourcing on avoimen lähdekoodin ohjelmistokehityksen pohjalta syntynyt menetelmä, jossa kehittämisongelmaa ratkaisemaan valjastetaan määrittelemätön joukko ihmisiä avoimen kutsun kautta. Ratkaistavat ongelmat voivat olla melkein mitä tahansa, mutta yritysten kannalta kiinnostavia ovat mahdollisuudet käyttää joukkovoimaa apuna yrityksen tuotekehityksessä. Tällöin osallistujat voivat olla asiakkaita tai hyödykkeen käyttäjiä, jotka jakavat kokemuksensa tuotteen tai palvelun käytöstä ja ideoivat sen pohjalta parannuksia ja/tai uusia tuotteita.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Ilmiötä on tutkinut James Surowiecki kirjassaan Wisdom of the Crowds (2004). Tunnetuin esimerkki crowdsourcingin käytöstä on wikipedia, jota kukaan ei enää voi ohittaa. Yrityskäytöstä löytyy jo hyviä esimerkkejä crowdsourcinging soveltamisesta – esimerkiksi Lego, jonka liiketoimintamalli kohtasi 1990-luvun lopussa haasteen tietokonepelien syrjäyttäessä perinteisiä leluja. Tuloksena oli Mindstorm, jonka luomisessa ja kehittämisessä käytetään joukkoälyä.

 

Yritystoiminnassa joukkoälyn hyödyntämistä on koetettu edistää pohtimalla avoimen innovaatiotoiminnan (open innovation) järjestämistä ja toisaalta miettimällä, miten liiketoimintamalleja pitäisi sopeuttaa niin, että ne paremmin tukisivat verkostoitumista ja käyttäjien (ja muiden ulkopuolisten kehittäjien) osallistamista yrityksen toimintaan (open business models).

 

Lisäksi on syntynyt useita yhteisöllisiä verkkopalveluja, joissa käyttäjät voivat osallistua omilla tuote- ja kehittämisideoillaan. Usein käyttäjiä motivoi jo se että heidän ajatuksensa otetaan vakavasti. Lisämotivaatiota voidaan synnyttää palkinnoilla ja erilaisilla äänestyksillä ja rankkauksilla.

 

Esimerkkejä palveluista:

Innocentive: tuote- ja business-ideoiden kehittäminen, motivoi palkinnoilla.

brainR: kaikenlaisia ideoita (saksankielinen)

Crowdspirit: elektroniikkatuotteiden ideoiminen

 

Matkailu- ja elämystuotanto ovat hyvin riippuvaisia siitä, että osataan seurata ja ennakoida asiakkaan toiveita. Kun matkailun jakelu muuttuu reaaliaikaiseksi, asiakkaat voivat siirtyä trendien perässä hyvinkin nopeasti. Jatkuva ja suora yhteydenpito asiakkaisiin on tullut matkailuyrityksille yhä tärkeämmäksi. Parhaat yritykset ovat oppineet omalla tavallaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia, mutta matkakohdetasolla asiakastuntemus on ohutta ja hyödyntämismahdollisuuksia crowdsourcingille voisi löytyä. Matkakohde tai matkanjärjestäjä voisi haastaa asiakkaansa suunnittelemaan unelmaloman seuraavaksi sesongiksi ja siten saada tietoa siitä, miltä tuote käyttäjien tai ulkopuolisten ammattilaisten näkökulmasta näyttää.

 

Esimerkkinä matkailuideoiden käsittelystä, brainR-palvelussa 13.5. haettiin ideoita siihen, mitkä olisivat parhaita keinoja saada asiakkaita elokuvajuhlille. Palvelusta on myös haettu tuoteideoita ja nimiä yrityksille. Siellä myös tiedustellaan, mikä vielä nykypäivänä voisi houkutella asiakkaan matkatoimistoon tai millainen olisi positiivisesti yllättävä hotelli.