Savonlinnan Teknologiapuistossa järjestettiin Avointen Ovien päivä 23.06. tiistaina. Samalla vietettiin Noheva-rakennuksen vuosipäivää, rakennus valmistui kesäkuussa 2008.
Avoimet Ovet –tapahtuman tarkoituksena oli avartaa savonlinnalaisten tietoutta Savonlinnan Teknologiapuiston toimintaan liittyen. Teknologiapuisto on osaamiskeskittymä, joka tarjoaa toimivan ja kehittyvän toimintaympäristön eri alojen yrityksille.
Avointen Ovien päivänä Teknologiapuiston Noheva-rakennuksessa ovet olivat yleisölle avoinna kello 10-17. Paikan päällä kävi runsain mitoin vierailijoita paikallisista yrityksistä, sekä paikallisia asukkaita ja kesälomalaisia, jotka halusivat tutustua osaamiskeskittymän toimintaan. Päivän kulkua rytmittivät Teknologiapuistossa sijaitsevien yritysten yritysesittelyt, trubaduuri Matti Muhosen musiikkiesitykset sekä tutustumiskäynnit Kuitulaboratorioon (Fiberlaboratory). Kuitulaboratorio sijaitsee Nohevan naapurirakennuksessa, ja sitä hallinnoivat Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä Mikkelin AMK.
Avointen Ovien –tapahtuma sujui leppoisan kesäisissä tunnelmissa. Tapahtuman tavoite, eli tietoisuuden lisääminen Savonlinnan Teknologiapuiston toiminnasta, onnistui yhteistyössä Nohevassa toimivien yritysten sekä Kuitulaboratorion henkilökunnan kanssa. Vierailijat olivat erittäin kiinnostuneita alueen yritysten toiminnasta. Moni tapahtumassa vieraillut kävijä totesi saapuneensa paikan päälle juuri sen vuoksi, että Teknologiapuisto sekä sen rooli alueellisena toimijana on tähän asti ollut epäselvä.
Päivän aikana käsitys siitä, että Teknologiapuisto osaamiskeskittymän roolissa tarjoaa monenlaisia palveluja, esimerkiksi yrityksille toimitiloja vuokrattaviksi, selkiytyi monen kävijän mielessä. Myös Teknologiapuistossa sijaitsevien yritysten erikoisosaamisalueet, eli erityisesti sellu-, paperi-, biorefine ja ympäristöteknologian liiketoiminta, automaatio- ja diagnostiikkajärjestelmät sekä edellisiä tukeva tuotekehitys, testaus ja konsultointi tulivat kävijöille tutuksi paikallisten toimijoiden esitellessä omaa osaamistaan.
Teknologiapuistossa toimivien yritysten kannalta Avoimet Ovet -tapahtuma toimi yhtä aikaa yleishyödyllisenä yritysesittelytapahtumana sekä verkostoitumistilaisuutena. Esimerkiksi Nohevan tiloissa kieli- ja käännöspalveluja tarjoavan Eksaktin Laura Matveinen koki tapahtuman hyödyllisenä oman yrityksensä toimintaa silmällä pitäen.
- Oli todella mukava päivä. Hyväntuulisia kävijöitä on riittänyt tasaiseen tahtiin koko päivän ajan. Tällaiset tapahtumat ovat myös siinä mielessä mukavia, että ihmisten kiinnostus luo lisäuskoa siihen, että kieli- ja käännöspalveluille on kysyntää. Lisäksi sai itse myös tutustua Teknologiapuistossa toimivien eri yritysten toimintaan, mikä oli erittäin hyvä asia. Kaiken kaikkiaan todella mukava päivä, Laura Matveinen toteaa.
Toimistosavotan toimitusjohtaja Marko Ruuskanen oli myös hyvillä mielin Avointen Ovien päivän suhteen. Yrityksen toiminnasta kiinnostuneita kävijöitä oli käynyt tasaiseen tahtiin koko päivän ajan tutustumassa Toimistosavotan toimintaan.
- Päivä oli oikein onnistunut, ja tapahtumasta jäi hyvä mieli, Marko Ruuskanen totesi.
Yritysesittelyjen lisäksi Avointen Ovien päivässä oli esillä myös sisustuksellinen näkökulma. Mikkelissä ja Savonlinnassa toimiva sisustusliike Vitriini sisusti Nohevassa sijaitsevan toimitilan, joka viehätti monia kävijöitä päivän aikana. Persoonallinen sisustus viesti onnistuneesti siitä, että toimitilojen sisustusta voi lähestyä monesta näkökulmasta. Ammattilaisten avulla pienissäkin toimitiloissa voidaan tehdä erittäin toimivia, viehättäviä sekä mukavia sisustukseen liittyviä ratkaisuja. Vitriinin korkealaatuiset tuotteet ja ammattisisustussuunnittelijoiden tekemät ratkaisut toivat konkreettisesti esille sen, että sisustus on elementti, johon yritysten kannattaa panostaa yrityksen yleisilmettä mietittäessä.
Alueena Savonlinnan Teknologiapuisto viehätti monia kävijöitä. Etenkin ympäristön väljyys alueen rakennusten suhteen tuntui monista kävijöistä mukavalta. Kävijöiden mielestä Teknologiapuiston alueella sijaitsevat rakennukset istuvat maisemaan hyvin. Vesistön läheinen sijainti herätti myös ihastusta.
Avointen Ovien päivänä Savonlinnan Teknologiapuistossa vieraili tutustumassa noin 100 kävijää.
Savonlinnan Teknologiapuisto on osakeyhtiömuotoinen kehitysyhtiö, jonka toimitusjohtajana toimii DI Sari Nyrhinen. Teknologiapuiston nimellä kulkeva alue sijaitsee Savonlinnan Lypsyniemessä. Teknologiapuisto Oy:n päätoimipaikkana toimii Noheva-rakennus. Sari Nyrhinen toimii myös Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy:n toimitusjohtajana. Teknologiapuiston tavoin Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy on osakeyhtiömuotoinen alueellinen kehitysyhtiö, jonka toiminta on suuntautunut matkailualan ja matkailualaa sivuavien alojen kehittämiseen.
Avoimet Ovet -tapahtumaan liittyen Etelä-Savon Radiossa kuultiin tiistaina myös Teknologiapuisto Oy:n toimitusjohtaja Sari Nyrhisen haastattelu, jossa käytiin läpi Teknologiapuiston toimintaa.
Teksti Maria Loikkanen
Kirjoittaja on Savonlinnan Innovaatiokeskuksen tuottaja ja viestintävastaava
Savonlinnan keskustassa sijaitsevan Puistokadun koulukorttelissa avattiin 18.04.2009 uusi osaamiskeskittymä Elämysten kortteli. Avajaisia vietettiin leppoisissa tunnelmissa arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelemassa entisessä kansakoulukiinteistössä.
Tänään Elämysten korttelin avajaisista tulee kuluneeksi kaksi kuukautta. Kevään ja alkukesän kiireiden joukossa tapahtuma on jäänyt mieleen jopa hiukan nostalgisena, sillä Puistokadun kaunista kiinteistöä kävi katsomassa moni, joka on aikanaan käynyt rakennuksissa koulua. Päivän aikana sai kuulla monta tarinaa opettajista ja oppilaista.
Elämysten korttelin avajaisten tavoitteena toimi halu tuoda ja tehdä paikallista osaamista lähemmäksi ja tunnetuksi niin Savonlinnan kaupungin kuin lähiseutujenkin asukkaille. Puistokadun elämysten korttelissa on kyse myös siitä, että ”elämys”, joka on sanana varsin usein hyvin abstrakti, voi konkreettisesti olla hyvin lähellä ihmistä: paikallinen yrittäjä ja osaaja voi parhaimmillaan jopa tuoda elämyksen omalle kotiovelle. Tästä hyvänä esimerkkinä uudessa Elämysten korttelissa avautunut Café Alegria, josta voi tilata monenmoista herkkua.
Ajatuksen tasolla Elämysten korttelin avajaiset viestivät elämysten konkretisoimisesta. Arkisessa elämässä, joka monille saattaa olla hyvinkin hektistä ja kiireistä, moni mieltää helposti elämyksen asiaksi, jota ei omilta kotikulmilta löydy. Miksi ei? Miksi esimerkiksi jokin aivan tavallinen asia ei voisi olla elämys? Meille esimerkiksi talvi, lumi, pakkanen ja kylmyys, ja niiden myötä luonnon jäillä syntyvät ihanteelliset luisteluolosuhteet ovat niin sanotusti tavallisia ja arkisia asioita. Jopa retkiluistelu saattaa olla monille tavallinen ja arkinen asia. Ehkäpä liiankin helposti joskus unohtuu, että suurimmalle osalle maailman ihmisistä talvessa, lumessa ja pakkasessa on eksotiikkaa, joka etenkin täällä Pohjolan luonnollisissa olosuhteissa saa aivan omanlaisensa, lähes taianomaisen merkityksen. Talvi itsessään voi olla mahtava elämys, ja sitä kautta pysäyttävä kokemus.
Kuten jo yllä tuli esille, avajaispäivänä moni kävijä vietti Puistokadun vanhan koulun käytävillä elämysmatkan menneeseen, muistellen omaa kouluaikaansa ja kaikenlaisia tapahtumia sekä sattumuksia, joita niin koulukavereiden kuin opettajienkin kanssa oli yhdessä koettu. Entinen liikuntasali on kokenut muodonmuutoksen, ja kulkee nykyään Wivi Lönn -salin nimellä. Wivi Lönn oli ensimmäinen suomalainen naisarkkitehti, jolla oli myös oma toimisto. Wivi Lönn suunnitteli sekä Puistokadun vanhan Kansakoulun että Hotelli Hospitzin rakennuksen. Vanhan puutalon puolella luokkahuoneet ovat tehneet tilaa Taidekoulu Hyrrälle, ja rakennuksessa aistii lapsista, nuorista sekä iloisista ja liikkuvista ihmisistä syntyvän hyvän ja positiivisen energian. Aivan puutalon päädyssä on avautunut persoonallinen Café Alegria, jonka vierestä löytää Hiushoitola Barakin – hiushoitolan upeissa tiloissa syntyy kauneutta pätevissä ja osaavissa käsissä. Hyvän olon kokemus niin kahvikupin kuin hoitavien ja hoivaavien käsien äärellä voi olla elämys.
Avajaispäivää siivitti ”Elämyskartta”, johon oli koottu yhdeksi kokonaisuudeksi kaikki korttelin toimijat. Elämyskartan tarkoituksena oli tutustuttaa avajaisvieraat korttelin eri toimijoihin sekä yrityksiin pienen seikkailun myötä. Karttaan sai halutessaan kerätä leimoja, jotka kerättyä oli mahdollista osallistua arvontaan. Arpajaispalkintoina oli konserttilippuja, hiushoitotuotteita sekä design-tuotteita kuten astioita. Kaiken kaikkiaan karttoja oli jaossa noin kaksisataa, ja päivän päätteeksi niitä oli jäljellä parisenkymmentä. Avajaisten kävijämäärää arvioidessa on hyvä huomioida myös se, että sekä Wivi Lönn -salissa että muissa Puistokadun toimipisteissä kävi paljon ihmisiä, jotka eivät osallistuneet viralliselle ”Elämysten kierrokselle” kartan avulla.
Avajaispäivälle oli Wivi Lönn -saliin järjestetty myös erilaista ohjelmaa. Päivä lähti käyntiin aamulla 10 maissa Savonlinnan Musiikkiopiston vaskikvartetin sävelin, jonka jälkeen Savonlinnan Innovaatiokeskuksen toimitusjohtaja Sari Nyrhinen piti tervetuliaispuheen. Sari oli myös itse paikan päällä Wivi Lönn -salissa koko päivän, opastamassa ihmisiä kartan käytössä, kertomassa rakennuksesta sekä Innovaatiokeskuksen toiminnasta, ja ylipäänsä tutustuttamassa ihmisiä Elämysten kortteliin. Myös Puistokatu 1:n yläkerrassa sijaitsevassa Innovaatiokeskuksessa ovet olivat avoinna koko päivän. Siellä Innovaatiokeskuksen toimintaa esitteli yleisölle projektikoordinaattori Mariya Loginova.
Päivän aikana Wivi Lönn -salissa kuultiin myös Alexander-tekniikkaa koskevia luentoja sekä kaksi hienoa musiikki-esitystä: Savonlinnan Taidelukion 1. vuoden opiskelija Tarmo Sipola soitti hyvin kaunista kitaramusiikkia, ja abiturientti Reetta-Mari Kellokoski ilahdutti persoonallisella sekä erittäin luontevalla haitarimusiikki-esityksellään.
Päivän päätti monien odottama, Hiushoitola Barakin organisoima hiusmuotinäytös, jonka teemana olivat häät. Tapahtuma veti salin täyteen, ja voi sanoa että syystäkin. Esitys muodosti upean kokonaisuuden asusteet, ehostukset, hiusmuodin ja musiikin mukaan lukien.
Puistokadun kortteli on mielenkiintoinen kokonaisuus. Vuosien saneerausprosessin myötä Puistokadun korttelin kiinteistöistä on löytynyt sekä ”kadonneita aarteita” ja kokonaisuuteen on saatu uutta ilmettä. ”Kadonneita aarteita” voisi arkkitehtuurisessa mielessä kuvata myös piilotetuiksi aarteiksi – esimerkiksi Puistokatu 3 kadunpuoleisen sisäänkäynnin kohdalta löytyi piiloon saneerattu ikkuna, joka antaa jälleen valoa kiinteistön kauniiseen puurakenteiseen aulaan.
Kesän 2009 aikana Elämysten korttelissa on esillä myös taidetta. Tällä hetkellä Café Alegriassa on taiteilija Sarita Vahteran näyttely.
Tervetuloa tutustumaan!
Teksti Maria Loikkanen
Kirjoittaja on Innovaatiokeskuksen tuottaja ja viestintävastaava.
Tutkimus- ja kehityskulujen verovähennysoikeus olisi kaivattu uudistus paitsi matkailussa, myös kaikessa muussa liiketoiminnassa. Kuitenkin erityisesti pienyritysvaltaiset alat kuten matkailu kärsivät siitä, ettei pienten yritysten budjetti anna varaa osallistua esimerkiksi yliopistojen matkailututkimukseen - ei edes silloin, kun tutkimustulokset olisivat suoraan hyödynnettävissä liiketoiminnassa.
Yliopiston kolmannen tehtävän kannalta tutkimus- ja kehityskulujen verovähennysoikeus olisi merkittävä parannus entiseen. Useimmat matkailututkimuksen rahoittajat vaativat, että hankkeissa on myös yritysrahaa. Vaikka yritysten rahoitusosuudet ovat pieniä, pientenkin osuuksien hankkiminen on joskus ylivoimaisen vaikeaa.
Toisaalta yritysrahoituksen jakaminen useamman yrityksen harteille pirstaloi hankkeiden tavoitteita. Jokainen rahoittaja haluaa myös itseään hyödyttäviä tuloksia ja näin tutkijat joutuvat valikoimaan akateemisesti mielenkiintoisten ja yksittäistä yritystä palvelevien tutkimusalueiden välillä.
Uutta voimaa käyttäjälähtöisestä innovoinnista
Jos matkailuyrityksillä menee huonosti, niillä ei ole varaa panostaa tutkimukseen ja kehitykseen, vaikka kulut voisikin vähentää verotuksessa. Siksi hallitus etsii aktiivisesti keinoja nostaa Suomi ja matkailukenttä nopeasti laman kurimuksesta. Matkailun kansantaloudellinen merkitys on jo nyt kasvamassa, mutta silti ministeriössä odotetaan, että matkailuyrittäjät verkottuisivat ja investoisivat entistä enemmän, jos siihen suinkin on varaa.
Myös ministeri Mauri Pekkarinen korosti avauspuheessaan yhteistyötä, mutta sen lisäksi hän painotti käyttäjälähtöistä innovointia. Ehkä yhteistyö ja käyttäjälähtöisyys ovat niitä tekijöitä, joiden kautta kansainväliseen matkailuun ennustettu kahden prosentin kasvu voi realisoitua myös Suomessa.
Matkailuliiketoimintaa asiakkaan ehdoilla
Käyttäjälähtöisyys tai asiakasorientoitunut innovointi eivät silti riitä, jos markkinointi ontuu. Matkailutuote ei välttämättä myy, vaikka sen kehityksessä kuunneltaisiin asiakasta. Ilman markkinointia hyvätkin tuotteet jäävät unholaan, ja siksi mielestäni pitäisi puhua asiakas- tai käyttäjälähtöisestä liiketoiminnasta.
Asiakasorientoitunut liiketoiminta kuulisi asiakasta kaikissa liiketoiminnan vaiheissa. Matkailutuotteet kehitettäisiin palautteen ja käyttäjäkokemusten perusteella - joskus jopa käyttäjien toimesta - mutta myös markkinointi tehtäisiin siellä, missä tulevat käyttäjät jo ovat aktiivisia.
Internetmarkkinointia vailla tavoitetta
Olemme eCompetence Center Finlandissa törmänneet usein siihen, että yrittäjät ovat kyllä laatineet internetsivut, mutta niille ei ole asetettu minkäänlaista tavoitetta. (http://etourism.joensuu.fi/2009/04/kayttajatutkimuksella-ja-nettisivujen-suunnittelulla-on-merkitysta/) Tällaisessa passiivisessa markkinoinnissa luotetaan siihen, että asiakkaat löytävät tarjotut tuotteet ja palvelut.
Toki käyttäjät ovat aktiivisempia, jos ovat saaneet osallistua jollakin tapaa tuotekehitykseen. Silti vielä parempi tulos olisi saatavilla, jos myös markkinointia osattaisiin tehdä asiakkaiden ehdoilla.
Matkailijat ovat löytäneet tiensä sosiaalisen median yhteisöihin. Tietoa etsitään, jaetaan ja tuotetaan yhdessä muiden matkailusta kiinnostuneiden kanssa. Ne yritykset, jotka ottavat asiakkaansa huomioon jokaisessa liiketoiminnan vaiheessa, myös markkinoinnissa, voivat olla todellisia matkailuliiketoiminnan suunnannäyttäjiä. Niitä, joita ministeri Pekkarinen peräänkuulutti nostamaan Suomen matkailun ansaitsemaansa arvoon.
Suomessa on viime aikoina julkistettu aina vain uusia matkailun sähköisiä kauppapaikkoja. Hankkeiden lukumäärän perusteella voisi kuvitella Suomen olevan matkailun sähköisen liiketoiminnan luvattu maa. Aivan näin ei välttämättä ole.
Näyttää siltä, että harva lanseerattavista järjestelmäistä pystyy saavuttamaan kannattavuuden edellyttämää kriittistä massaa. Niiden toteutusresurssit ovat aivan liian pienet tai kohdentuvat väärin, jotta uudet kauppapaikat voisivat tuottaa merkittävää lisäarvoa asiakkaalle. Lisäksi asiakkaalle niiden löytäminen on ylivoimaisen vaikeaa suppean kielivalikoiman ja olemattomien markkinointipanostusten vuoksi.
Koska emme elä Neuvostoliitossa, ympärillämme on paljon toimijoita, jotka kehittävät verkkopalveluja omasta näkökulmastaan. Tilannetta varausjärjestelmäportaalien suhteen voi jossain määrin verrata lentolippujen myyntiin: lipun samalle lennolle voi ostaa sadoista eri verkkopalveluista hyvin vaihtelevin hinnoin. Ei ole sellaista auktoriteettia, joka sanoisi, mihin kanavaan tarjonta pitää keskittää.
Portaali itsessään ei ole ratkaisu jakeluun. Meillä on Suomessa maakunnallisia toimijoita, jotka toimivat paitsi omalla (liian pienellä) alueella, myös ovat siirtymässä kilpailutilanteeseen keskenään. Nämä järjestelmät ainakin MEKin toiveiden mukaan keskustelevat maaportaalin kanssa, jonka tulisi olla "portaalien portaali". Mitä tulee varausjärjestelmiin niin niitä on tullut ja mennyt jo jonkin aikaa. Nykyisellä kustannustasolla, mikään nykyinen varausjärjestelmä ei taida yltää kannattavuusrajalle. Odotettavissa on raaka pudotuspeli, josta muutamia todella toimivia kauppapaikkoja jää jäljelle. Maaportaalin tuleva rooli kauppapaikkana on lienee kaikille vielä suuri kysymysmerkki.
Puhdas varausjärjestelmäportaali tuottaa loppujen lopuksi kovin vähän lisäarvoa asiakkaalle - varausjärjestelmät eivät yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta tarjoa dynaamista paketointia. Hyödyt ovat siinä, että esim. mökeistä saa haluamallaan jaksolla helposti tarjonnan näkyviin ja voi ostaa varausjärjestelmästä sen sijaan että soittaisi myyntivirkailijalle. Ihan hyödyllisiä ominaisuuksia ja innostavat tietenkin tarjontanäkökulmasta, kun ihmistyövoimaa on mahdollista vähentää liikevaihdon kärsimättä.
On kuitenkin aivan selvää että sidos asiakkaaseen syntyy sisältöjen ja vuorovaikutuksen kautta ja siinä on vielä paljon kehittämistä. Ilman kykyä houkutella netin käyttäjiä omaan verkkopalveluun, varausjärjestelmä toimii vain niille asiakkaille, jotka ovat jo päättäneet tulla kohteeseen. Osallistuminen, vuorovaikutteisuus, rikas media ja monipuoliset dynaamiset sisällöt ovat keinoja, joilla suhdetta asiakkaaseen voi ylläpitää ja kehittää ja houkutella uusia käyttäjiä omaan palveluun. Tässä suhteessa nykyiset info-portaalit ja varausjärjestelmäportaalit ovat surkeita ja ajastaan jäljessä. Varausjärjestelmä pitää tietenkin olla ja senkin pystyttämisessä on työtä yllin kyllin, mutta jotenkin harmittaa, että meillä ollaan nyt jäljittelemällä tekemässä sitä, mihin muualla on jo menty 5-7 vuotta sitten. Miten me voimme kilpailla kv. markkinoilla, jos seuraamme koko ajan 5 vuotta muiden jäljessä?
Matkailun ja elämystuotannon klusteri jatkaa internet-markkinoinnin menetelmien benchmarkkausta ja testaamista ja välitämme tietoa hyvistä käytännöistä niille, jotka haluavat soveltaa niitä omassa liiketoiminnassaan.
Kollegani ja ystäväni Ilkka Kauppinen väittää, että matkailuyritykset eivät tiedä mitä konversio ja ROI tarkoittaa.
No sehän on tietenkin se return on investment, josta kauppatieteilijät aina puhuvat. Kun pannaan rahaa likoon, se pitää saada mahdollisimman nopeasti moninkertaisena takaisin. Ja ennenkuin pannaa rahaa likoon pitäisi jotenkin tietää mikä on ROI.
Olemme muuten panneet merkille, että matkailuseminaareissa rahasta puhutaan suunnilleen yhtä vahän ja samalla tavalla kuin vaikkapa runousseminaareissa: valitetaan lähinnä sen puutetta. Johtuneeko sitten siitä että varsinaisia liiketoimintaa harjoittavia henkilöitä on usein näissä tilaisuuksissa silmiinpistävän vähän?
Noh, yrityksen tarkoitus kuitenkin on tuottaa taloudellista hyötyä. Rahasta voidaan puhua kuitenkin monessa ulottuvuudessa, kuten äskettäin päättynyt matkailun tietotekniikan ENTER-konferenssi osoitti.
Monet asiantuntijat olivat nimittäin yksimielisiä siitä, että nykyajan liiketoimintaympäritössä (internet mukaanlukien) yrityksen tuloksellisuutta tulisi arvioida viestinnässä ja asiakkaiden sitouttamisessa onnistumisen ulottuvudessa - siksi ROC ja ROE. Katsotaanpa:
ROI, "investointihyöty"
Tarjoat souturetkiä. Teetät mainostoimistolle nettisivut. Investointi 5 000 euroa. Pyydät kaupungin hotellia myymään kokousasiakkaille souturetkiä tiimin hengennostatukseen. RETURN: hotelli myi palvelusi yhdelle porukalle, nettisivuillasi kävi 200 lukijaa kuukaudessa. Myyntiä syntyi vuodessa 15 keikkaa.
ROC - Return on Communication, viestintähyöty
Maksat vuodessa 900 euroa internet-yhteydestä. Ostat digivideokameran ja tarvikkeita. Kustannus 1500 euroa. 15 myymälläsi keikalla kuvaat luontoa, tunnelmia, asiakkaita (heidän suostumuksellaan). Liityt jäseneksi keskustelupalstoille, missä kirjoitat artikkeleita ja kommentteja koskien matkailua Järvi-Suomessa, vastailet kaikenlaisiin kysymyksiin. Lataat kuvaamiasi videoita YouTubeen, jonne myös perustat oman kanavan, Google Mapsin Panoramio-palveluun lataat runsaasti kuvia ja huolehdit siitä, että yrityksesi tiedot näkyvät Google Maps-palvelussa. RETURN: tuottamiasi juttuja arvostetaan ja saat nimeä verkkoyhteisöissä, youtube-videoita, erityisesti kansallispuistossa kuvattua (taginä national park), on katsottu 350 000 kertaa ja siitä on annettu paljon positiivisia kommentteja. Olet saanut tehtyä 50 uutta kauppaa - tällä kertaa ulkomaalaisten kanssa, jotka ostavat enemmän palveluja ja viipyvät pitempään ja jotka ovat aivan haltioissaan mahdollisuudesta päästä soutuveneellä järviluonnon keskelle. Talvi-iltapuhteina tekemäsi viestintä ei mennyt hukkaan - olet 1500 euron panostuksella kolminkertaistanut liikevaihtosi.
ROE - Return on engagement, sitouttamishyöty
Sujuvana supliikkinaisena olet onnistunut luomaan lämpimät suhteet kanta-asiakkaisiisi. He tuovat tuttaviaan vuosi toisensa jälkeen. Koska kävi ilmi asiakkaasi ovat henkilöinä kiinnostuneet samankaltaisista asioista perustit kirkkovenesoudun kansainvälisen ryhmän Facebookiin. Sinne on koostettu myös kuvagalleria ja videot. Yllätykseksesi yli puolet asiakkaistasi liittyi ryhmään ja on sen jälkeen kasvanut 2400 henkeen. Osallistut innokkaasti keskusteluihin ja esittelet erilaisia retki- ja reittivaihtoehtoja ryhmäläisille jo hyvissä ajoin kevättalvella. Ostamasi videokameran olet voinut panna vuokrauskäyttöön sillä asiakkaasi kuvaavat retkiä itse ja siirtävät videot YouTubeen. Sinun tarvitsee vain liittää asiakkaiden kuvaamat videot perustamaasi youtube-kanavaan. Asiakkaat linkittävät tuotettasi koskevia aineistoja toisilleen ja suosittelevat yritystäsi. Saksassa ja ranskassa eräät asiakkaasi, joista on tullut ystäviäsi levittävät tietoa tuotteestasi paikallisten soutuseurojen kautta. RETURN: Et ole investoinut yhtään rahaa, mutta olet kaksinkertaistanut liikevaihtosi. Asiakkaasi hoitavat markkinoinnin puolestasi ja tiiviin vuorovaikutuksen vuoksi pystyt hyvin valmistautuneena tarjoamaan heille sitä mitä he haluavat. Et pysty oman yrityksesi puitteissa ottamaan vastaan enempää asiakkaita, mutta ohjaat heitä liikekumppanisi luo naapuripitäjään.
Youtubessa voi perustaa ilmaiseksi kanavan, johon voi näpsästi koota omaa yritystä tai kohdetta kuvaavat parhaat videot. Maksullisena kanavaa voi kehittää ulkoasun osalta. Kanavaan voi kootaa toisten lataamia videoita tai lisätä sinne omaa aineistoa. Itse asiassa yksi kanava voi olla monta kanavaa, koska videoita voi koota soittolistoiksi esimerkiksi teeman mukaan (tapahtumat, ravintolat, nähtävyydet). Kanavan voi helposti linkittää omille nettisivuille --> ei tarvitse ostaa juuri mitään ja saa tarjottua todella toimivan visuaalisen elämyksen mahdollisille asiakkaille.
NYC showcasing attractions – google maps for mobile www.nycgo.com
Arviointipalveluja
Holidaycheck - From travellers to travellers – hotel reviews, travel pictures, and hotel offers. Vahvasti kaupallisella pohjalla toiminut vakiintunut hotellien arviointipalvelu www.holidaycheck.com. Suuri saksalainen firma.
IgoUgo. Kaikki suosittelupalvelut eivät ehkä olekaan luotettavia? Onneksi on ainakin yksi, josta löytyvät "travel reviews you can trust" - eikö niin? IgoUgo www.igougo.com.
Couchsurfing. Aivan erilainen näkökulma matkustamiseen: löydä kiinnostavia ihmisiä ympäri maailman: www.couchsurfing.com.
Mashup-palveluja ja ‘aggregaattoreita’ (yhdistelmiä eri yritysten palveluista)
PlanetEye: Uudenlainen kohdeopas, joka yhdistää korkeatasoista sisältöä eri lähteistä ja tarjoaa sitä paketoituna paitsi käyttäjille myös matkakohteille ja yrityksille. Yrityksen taustalta löytyy mm. Microsoft. www.planeteye.com.
Kayak: Tehokas lentohintojen ja hotellien hakukone. www.kayak.com.
Kokoelma kunnianhimoisia ja vähän eriskummallisiakin matkansuunnittelu- ja suosittelupalveluita: Nileguide www.nileguide.com, Travelmuse www.travelmuse.com, Uptake www.uptake.com. Tripbase www.tripbase.com. Näitä katsellessa mietityttää sisältöä katsellessa, että mihin tarvitaan hienoja hakuominaisuuksia, jos tuloksena tarjotaan joka tapauksessa Pariisia, Lontoota, Roomaa, Atlantaa… Mitenkähän paljon matkailijat mahtavat tällaisiin suosituksiin lopulta luottaa?
Enter-konferenssioli tänä vuonna onnistunut keräämään ajan hermolla olevia asiantuntijoita kertomaan markkinatutkimuksien valossa netin käytön trendeistä matkailutiedon haun ja tuotteiden sähköisen kaupan näkökulmasta.
Odotetuimpia esityksiä oli Rebecca JenningsForrester research-yrityksestä. Forrester on maailman johtavia konsultteja ja markkinatutkimuslaitoksia. Heidän tutkimustensa vahvistavat internetin merkittävän roolin. Euroopan maista 50-70 % internetin käyttäjistä hakee matkailutietoa netistä. Googlen käsitys (Andrew Pozniak) on, että maakohtaista matkailutieto hakemista 67 % hakee sitä netistä. Muita edelleen tärkeitä tiedonlähteitä ovat matkatoimistot ja tuttavat ja sukulaiset. Netin matkailutietoa haetaan erityisesti hakukoneiden, matkatoimistojen ja lentoyhtiöiden verkkopalvelujen kautta. Hakukonemaailmakin muuttuu: hakujen määrässä YouTube on jo ohittanut useimmat varsinaiset hakukoneen ja lähestyy Googlea. Uutena ilmiönä jo 20 % hakee tietoa arviointipalveluista (esim. Tripadvisor).
Mikä ero on hypetyksellä ja aidolla käyttäjälähtöisellä ilmiöllä? No tietenkin, se että käyttäjämäärät eivät valehtele. Netin yhteisöllistä mediaa on jo koetettu kuitata ohimeneväksi ilmiöksi. Riippuu aika paljon näkökulmasta, mitä tällä tarkoitetaan. Hypetyksestä puhuvat tarkoittanevat sitä, keskustelu asiasta vaimenee ja huomio siirtyy enemmän muihin asioihin. Yrittäjän on kuitenkin turha uskotella itselleen, että tämä tarkoittaisi, ettei verkkoyhteisöjä tarvitse ottaa huomioon.Yhteisöllinen verkkomedia on tullut jäädäkseen.
Erityisesti suurilla kielialueilla (päämarkkinoilla) vuorovaikutteiset verkkopalvelut lisäävät nopeasti suosiotaan. Forresterin löydös on myös, että uusia verkkopalveluja käyttävät erittäin kiinnostavat asiakkaat: korkeasti koulutetut ja varakkaat ihmiset. Verkkoyhteisöjen suosiota ruokkii Google, jonka hausta ihmiset usein ensisijaisesti ohjautuvat verkkoyhteisöjen palveluihin. Tämän seurauksena internetin kokonaiskasvun ollessa 11 % luokkaa, yhteisöllisten medioiden kasvu on ollut 25 % vuodessa. Merkitys matkailumarkkinoinnin näkökulmasta on siis pikemminkin nopeasti kasvamassa kuin vähenemässä.
Sen lisäksi, että käyttäjät ohjautuvat entistä enemmän sosiaalisen median sovelluksiin netissä, myös suhtautuminen verkkopalvelujen sisältöön on mielenkiintoista: kuluttajat luottavat ylivoimaisesti eniten toisten käyttäjien tuottamaan sisältöön. Yritysten ja matkakohteiden tuottama ”virallinen” informaatio ei pysty kilpailemaan lukijoiden luottamuksesta. Näyttää siltä, että nykyajan kuluttaja hylkii markkinointiviestejä. Ainoa poikkeus tähän trendiin ovat todella tunnetut (matkailu)brandit.
Kuluttajat ovat siis ottaneet aktiivisen rooli sekä tiedon käyttäjinä että sen tuottajina. Mitä tämä merkitsee yrityksille? Ensisijaisesti sitä, että maineenhallinta netissä on todella tärkeää. Jos kuluttajat eivät pidä jostain, he ilmoittavat sen erittäin herkästi netissä julkaisemalla kuvia, videoita ja kommentteja. Negatiiviset viestit leviävät nopeasti sadoille tuhansille lukijoille.
Millainen matkakohteen tai yrityksen markkinointistrategian pitäisi olla tourism 2.0 (web 2.0) aikakaudella, jota leimaa käyttäjien massiivinen siirtyminen yritysten verkkopalveluista sosiaalisen median yhteisöihin. Forrester Researchin kokoaminen tietojen perusteella näyttää siltä, että n. 20 prosenttia kuluttajista käyttää verkkoyhteisöjä. Hakukone Googlen hakutuloksissa käyttäjäfoorumit nousevat tuloslistan etusijalle. Tämä ohjaa voimakkaasti kuluttajia sosiaalisen median yhteisöihin ja palveluihin. Tosiasia on, että kuluttajien matkustuspäätöksiä ohjaavat tiedot, joita he saavat facebook-ryhmistä ja arviointipalveluista, kuten Tripadvisor. Nyt pääsääntöisesti asiakkaat hoitavat suhteita yrityksiin eivätkä yritykset suhteita asiakkaaseen (customer relationship management). Yksinkertainen tapa hyödyntää asiakkailta saatavaa tietoa, on tutkia mistä kuluttajat kirjoittavat ja poimia positiiviset väitteet osaksi omaa markkinointiviestiä
Nämä palvelut mahdollistavat kohdennetun internet-mainonnan. Muutos on ollut hyvin nopea: vajaassa vuosikymmenessä verkkoympäristö on muuttunut toisenlaiseksi. Web 2.0 on muuttanut myös näkökulman matkailun verkkopalveluihin. Butch Langlois (Planeteye.com) totesi, että asiakkaiden kannalta kysymys on 95-prosenttisesti unelmoinnista, tiedonhankinnasta ja oppimisesta sekä matkan suunnittelusta. Koko kakusta vain 5 % koskee varausjärjestelmäbisnestä, johon huolestuttavan suuri osa yritysten ICT-panostuksista Suomessa kuitenkin kohdennetaan. Rebecca Jenningsin esittelemässä Forresterin ratkaisutavassa toimenpiteet perustuvat analyysiin siitä mitä kuluttajat oikeasti odottavat ja tekevät. Vain näiden tietojen perusteella kannattaa asettaa tavoitteita ja alkaa valita toimenpiteitä ja teknologioita. Erityisen tärkeää on myös muistaa mitattavuus bisnesmielessä: yrityksen ei kannata investoida teknologiaan lainkaan, jos se ei pysty tarkasti mittaamaan saatuja hyötyjä.
Yritysten tulee ymmärtää tämä muutos ja hyödyntää sitä omassa markkinoinnissaan. Ne, jotka kykenevät muuttamaan toimintatapansa ovat voittajia kilpailussa asiakkaiden huomiosta ja euroista. Enter 2009 konferenssissa huippuyritysjohtajat, innovatiiviset kohdeorganisaatiot ja matkailun strategisesta kehittämisestä vastuussa olevan kuvasivat omia kokemuksiaan tästä muutosprosessista ja esittelivät hyviä käytäntöjä.
Uudessa lähestymistavassa on kyse osallistumisesta ja vuorovaikutuksesta. Etusijalle nousevat ehdottomasti suhdemarkkinoinnin keinot ja kaikki tavat, jolla voidaan saada tietoa asiakkaan kokemuksesta ja toiveista. Bahaman matkailuministeri, kertoi miten heidän matkailumarkkinoinnissaan käytetään kaikki keinot suhdemarkkinoinnin hyödyntämiseksi ja hyödynnetään vuorovaikutteisia palveluja ja monipuolisia mediasisältöjä (rich media) vuorovaikutuksen luomiseksi ennen ja jälkeen matkan. Bahamalaisten oivallus on, että sähköinen kaupankäynti ei tarkoita automatisoitujen ja persoonattomien palvelujen luomista vaan päinvastoin mahdollistaa entistä henkilökohtaisempien palvelujen tarjoamisen kustannustehokkaasti. Esimerkkinä taksipalvelu, jossa lentokentälle saapuvat eivät vain hyppää tuntemattomaan taksiin toivoen parasta ja peläten pahinta vaan heitä on henkilökohtaisesti vastassa taksinkuljettaja Jim, jonka tulosta he ovat saaneet vahvistuksen varatessaan matkaa.
Linkit
Forrester Research - www.forrester.com - myös matkailu
Hei kaikille ja voimaantumisen mahdollistavaa vuotta 2009,
Aluksi muistutan, että innovaatioympäristön kehittämistalkoisiin kutsuttujen joukossa on prosessissa jo mukana olleita ja uusia kutsuttuja. Prosessi elää ja muuntuu, joten mukaan voi liittyä ja irrottautua, kukin tahtinsa ja kiinnostuksensa mukaisesti.
Yhteinen työskentely jatkuu ja päätin tällä kertaa ottaa teemaksi Sitran viimeisimmäksi herättäneen kuuman keskusteluaiheen – voimaantumisen mahdollistamisen kansallisena tavoitteena. Prosessimme synnyttämiä taustoja/herätteitä erittelen alempana tässä viestissäni.
Työpajaamme, maanantaina 16.2.2009 klo. 13 alkaen Wivi Lönn –salissa, tulevat vetämään voimaantumisen mahdollistamisen suomalaiset uranuurtajat Arto Helin ja Heimo Keskitalo. Muutamat saattavat tunnistaa Arton Innotiimin perustajana ja Heimon tunneälytutkijana – heitä yhdistävä tekijä ovat mm. voimaantumisen mahdollistavat innovaatioympäristöt.
Vahvistakaa osallistumisenne projektikoordinaattorillemme Mariyalle perjantaihin 6.2.2009 mennessä joko sähköpostilla mariya.loginova@innovaatiokeskus.com tai puhelimitse 044 057 6626. Työpajapäivän toteuttaa Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy yhteistyössä Savonlinnan Kuntayhtymän kanssa. Työpajapäivä on osa aluekehittämisen valtakunnallista ohjelmaa eli AKO:a. Osallistuminen edellyttää vain aikapanostustanne, mikä voi tosin olla se arvokkain sijoitus nykyisessä hektisessä menossa.
Miksi päädyin tähän lähestymistapaan?
Tutkiessani ja tunnustellessani viimekertaisia aineistojamme ja Tommin arvion perusteella syntynyttä kuvaa nykytilastamme, niin minulle tuli käsitys siitä, että tarvitsemme ennen kaikkea yhteisen toiminnan viitekehyksen, joka on antoisa ja voimaantumisen mahdollistava kaikille alueemme toimijoille.
En luennoi tässä yhteydessä teille sen enempää voimaantumisesta – sana voi olla outo, mutta ilmiö on kaikille tuttu. Vähemmän tuttua useimmiten on se, miten sitä voi tavoitella järjestelmällisesti ja tietoisesti yksilönä, yhteisönä, yrityksenä tai jopa innovaatioympäristönä, joka tuottaa ihmislähtöisiä(käyttäjälähtöisiä) innovaatioita. Käyttäjälähtöisyys ja ihmislähtöisyys on käsitettävä tässä tapauksessa isompana ja laajempana asiana kuin vain yksilöt tai yhteisöt, ihmislähtöisyys on tässä yhteydessä kaikkea sitä, mikä parantaa mahdollisuuksiamme elää ihmisinä maapallolla.
Itse olen työskennellyt voimaantumisen viitekehyksessä erilaisissa muutosjohtamisen osaamistani hyödyntäneissä hankkeissa vuodesta 2005 ja pilotoinut/soveltanut teoriaa myös omassa toiminnassani sekä yksilönä, esimiehenä, johtajana ja kehittäjänä. Projektikoordinaattorimme Mariya on yhdeltä koulutukseltaan, muun taustansa ohella, voimaantumisvalmentaja, hän on suorittanut ensimmäisten suomalaisten joukossa opetusministeriön yrittäjän erikoisammattitutkinnon, jossa inhimillisen voimavarojen osa-alue suoritetaan voimaantumisteoriaa soveltaen.
Oheistan muutamia linkkejä, joista löydätte halutessanne lisätietoja voimaantumisesta:
